Bysantin henki - Ortodoksista kirkkomusiikkia Suomessa

Perjantai 25.11.

15.00 Professori Seppo Kimanen: "Ortodoksisen kirkkomusiikin merkitys ja mahdollisuudet Suomessa"
Keskustelua
16.30 Iltapäiväkahvi
17.00 Ehtoopalvelus
17.30 Tutkijakoulutettava Maria Takala-Roszczenko:
Paraklesis-perinne hengellisessä elämässä
18.30 Paraklesis-palvelus.
Lauluryhmän harjoitus ja johto: kanttori Varvara Merras-Häyrynen.
19.30 Iltapala
20.00 Iltamusiikkihetki kappelissa:
Suomalaisen liturgisen musiikin helmiä.

Lauantai 26.11.

10.00 Liturgia. Toimittaa Metropoliitta Ambrosius.
Laulaa uuden nuottiliturgian mukaan hiippakunnan kanttorit.
11.30 Lounas

Osallistumismaksu:
Koko seminaari ilman majoitusta: € 37
Koko seminaari sis. majoitus: € 80
Perjantai € 22
Lauantai (lounas) € 15

Ilmoittautumiset:
Этот e-mail адрес защищен от спам-ботов, для его просмотра у Вас должен быть включен Javascript tai 010 277 900

Bysantin henki -seminaari

Ortodoksisen kirkkomusiikin merkitys ja mahdollisuudet Suomessa

Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa musiikilla on keskeinen osuus. Musiikin yhdistyessä muita aisteja koskettaviin elementteihin, tuohusten valoon ja suitsukkeen tuoksuun, syntyy yhteys pyhään ja ikuiseen.

Professori, sellotaiteilija Seppo Kimanen tuntee ortodoksisuuden kaikkia aisteja puhuttelevan perinteen lapsesta saakka.

- Joensuun ortodoksikirkon pappi ja kanttori tulivat usein kotiimme laulamaan ja osallistuivat perheemme juhliin. Hyvin varhaisesta lapsuudesta mieleeni ovat jääneet musiikilliset elämykset ja niiden liittyminen tähän toista todellisuutta heijastavaan ihmeellisen maailmaan. Luulen, että pyhiä asioita ei pidäkään käsitellä vain verbaalisesti. Tarvitsemme pyhän kokemiseen aisteja, joiden kautta saamme yhteyden myös tajunnan laajempiin kerroksiin eikä vain älyllisiin osastoihin.

Läntisen kirkon musiikki on levinnyt laajalti myös jumalanpalveluselämän ulkopuolelle. Ortodoksinen kirkkomusiikki on sitä vastoin jäänyt hengellisen musiikin marginaaliin Suomessa. Kimasen mielestä Bysantin rikasta, perinteikästä ja puhuttelevaa vokaalimusiikkia pitäisi aktiivisemmin tuoda esiin myös suuremman yleisön saataville. Hän uskoo, että sitä kohtaan on kasvavaa kiinnostusta.

Taitavana musiikkijuhlien suunnittelijana ja niiden taiteellisena johtajana tunnettu Kimanen ehdottaa ortodoksisen musiikin festivaalia, jossa esimerkiksi Kulttuurikeskus Sofia ja pääkaupunkiseudun kirkot olisivat suomalaisten ja myös muualta tulevien kuorojen esiintymispaikkoina.

- Haluan seminaarissa tuoda tämän ajatuksen keskusteluun alan asiantuntijoiden, ortodoksisten kanttoreiden kanssa, hän sanoo.

Paraklesis jumalanpalveluksena

Paraklesis eli anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle kuuluu kreikankielisen ortodoksisen kirkon rakastetuimpiin jumalanpalveluksiin.

- Suomessa paraklesis on vielä vähän tunnettu. Keväällä julkaistu uusi jumalanpalveluskirja tuo sen toivottavasti seurakuntakäyttöön jumalanpalveluselämäämme rikastamaan, tutkijakoulutettava Maria Takala-Roszczenko sanoo.

- Paraklesis on alkuperältään bysanttilaista perinnettä ja se kukoistaa edelleen erityisesti Kreikassa ja bysanttilaisen kirkollisen perinteen alueilla. Luonteenomaista tälle palvelukselle on dynaamisuus, energisyys ja reipas tulkinta katumussävytteisillekin sanoille.

Bysanttilaisessa perinteessä, etenkin Kreikassa, anomuskanoneita on sepitetty lähes kaikille mahdollisille pyhille: ilmiönä se vastaa siis ikään kuin slaavilaista akatistos-perinnettä. Paraklesis-nimen alle kätkeytyy hyvinkin tuttu kirkollinen toimitus, moleben-rukouspalvelus. Paraklesis on täydempi versio molebenista.

Perinteisestä suomalaisesta kirkkorunoudesta paraklesiksen erottaa sen runomitta: kreikan teksti on käännetty metrisen mallin mukaan. Liturgisissa teksteissä on tavujen määrään perustuva poljento.

- Hymnografiana paraklesis on Jumalansynnyttäjälle osoitettua anomusta ja rukousta: hyvin vetoavaa, ahdingossa olevan ihmisen tunteita ilmaisevaa, mutta ei ahdistavaa tai itsesäälissä vellovaa, Takala-Roszczenko sanoo.

Syvistä tunteista, ilosta ja murheesta kertovat seuraavat esimerkkisäkeet:

"Riemun alkusyyn sinä synnytit, oi puhtahin, oi täytä minutkin nyt riemulla antaen sydämeeni sammumaton ilosi."

"Oi Neitsyt, joka synnytit Kristuksen, hän poistaa jokaisen kyyneleen kaikilta kasvoilta. Nyt älä hyljeksi minunkaan kyynelvirtaani."

 

Seminaarin esiintyjistä:

Seppo Kimanen perusti 1970-luvun alussa viulisti Yoshiko Arain kanssa Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin, jonka taiteellisena johtajana hän myös toimi vuosikymmenien ajan. Hän on toiminut myös Helsingin juhlaviikkojen johtajana. Taiteen keskustoimikunnan taiteilijaprofessorina Kimanen toimi 2000 - 2005. Tämän jälkeen hän on toiminut Lontoon Suomi-instituutin johtajana sekä lehdistövirkamiehenä Suomen Tokion suurlähetystössä. Kimaselle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1999.

TM, FM Maria Takala-Roszcenko on Itä-Suomen yliopiston tutkijakoulutettava. Hänen tutkimuksensa käsittelee latinalaista vaikutusta itäisen kirkon lauluperinteeseen Puolan-Liettuan alueella 1600 - 1700-luvuilla. Hän on julkaissut kirjoituksia suomalaisten ja ruteenien kirkkolauluperinteestä, suomenkielisen oppaan znamenni-notaatioon sekä kokoelman suomennettuja itäslaavilaisia joululauluja. Hän on ollut mukana myös uuden nuottiliturgiakirjan toimitustyössä.

TM Varvara Merras-Häyrynen on Helsingin seurakunnan kanttori. Hän toimii Ortodoksisten kanttorien liiton puheenjohtajana.